Vieläkin, edelleen, ihan yhtenä kappaleena, joskin aika pyöreänä sellaisena on äitikoira Via. Viimeyönä useampaan otteeseen heräsin sen hääräämiseen, nyt jopa ensimmäistä kertaa meni oma-aloitteisesti petailemaan pentulaatikkoa, mutta aamuyön tunnit se veti hartaasti sikeitä meidän sängyssä kyllä. Ja nyt on aamun rallittanut pihalla.. Ruokaa ei kyllä ole ollut vailla vielä ollenkaan.
Siinä mielessä ihan hyvä että ei ole vielä jakautunut, että mulla itsellä on tuo selkä ollut ihan järkyttävän huonona, eikä musta ois ollut tosiaankaan kovin näppäräksi kätilöijäksi. Nyt alkaa tuntua paremmalta, joten alan taas touhottamaan tämän asian suhteen entistä enemmän. ;)
Mutta on tää oottaminen turhauttavaa ja tylsää ja vaikka mitä. Ja minä kun olin aivan varma että etuajassa ne tulee.. ;)
Parempi sitten tullakin mahtavat pennut ja magee määrä ja kaikkee, koska mulla jäi nyt tämän takia mopomessutkin tältävuodelta väliin!! xD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti